maanantai 15. joulukuuta 2014

Melko kelejä. Kahvakuulakelejä.

Lunta tulvillaan on... eiku hetkonen. Ei täällä mitään lunta ole. Vettä tihuuttaa. Onneksi se on juuri passeli keli kahvakuulatreenille pihalla.



Muutama kahvakuulailija totesi ääneen joko itse miettineensä tai kotona perheenjäsenen kyselleen treeneihin lähtiessä, että onko tuossa mitään järkeä. Niin, missä on mitään järkeä? Jäisipä aika monet mahtavat asiat tekemättä, jos sitä pysähtyisi aina miettimään. Mene, elä, uskalla, liiku, leiki, nauti!

perjantai 14. marraskuuta 2014

Arvoisa kuluttaja

Ilmainen vinkki personal trainerilta teille, arvoisa kuluttaja: jos haluatte laihtua, älkää ostako niitä TV-shopin hikoiluhousuja. Ostakaa niillä rahoilla kanafileitä, täysjyväriisiä, parsakaalta, raejuustoa, omenoita, kurkkua, tomaattia ja ruisleipää ja kimppu reilun kaupan ruusuja, jos semmosista tykkäätte. Sitten syötte hitusen vähemmän kuin kulutatte ja kulutatte hitusen enemmän kuin syötte (älkää syökö niitä kukkia). Pitäkää mielessä, että olette elämänne päähenkilö, eikä mitään seliseli. Nauttikaa elämästä joka päivä, opitte vähitellen nauttimaan elämästä enemmän ja enemmän joka päivä. Elämästä, eikä pelkästä pullasta.

perjantai 10. lokakuuta 2014

lauantai 4. lokakuuta 2014

Odotushuonehaaste

Haasteen voi suorittaa odotushuoneessa, Postin jonossa, linja-autossa... mistä vain löydät sopivan paikan ja tilanteen, jossa yleensä olet hukuttanut itsesi ärsyketulvaan ja antanut huomiosi olla jonkin median vietävissä.

maanantai 25. elokuuta 2014

Kahvakuulailijat palaavat kentälle kesäloman jälkeen

Syyskausi avattiin Niemenrannan kahvakuulatreeneissä. Mikään ei sinänsä muuttunut, treeniajatkin pysyvät samoina kuin kesällä, mutta jokin sai kahvakuulailijat inspiroitumaan kentälle runsaslukuisesti kuulia heilauttelemaan!

maanantai 4. elokuuta 2014

Viilennysvinkkejä helteessä treenaamiseen

Aikaisemmin oli puhetta siitä, miten selvitä kesän treeneistä hengissä. Tässä muutamia kokeilemiani viilennysvinkkejä.

perjantai 1. elokuuta 2014

Ihmeitä ilman itsekuria?

Monesti ajatellaan, että onnistumisen esteenä on lähinnä itsekurin puuttuminen. Mietipä, minkälainen elämä sinulla olisi, jos sinulla olisi täydellinen itsekuri?

Mieti ihan oikeasti. Miten söisit? Miten treenaisit? Miten nukkuisit? Miltä näyttäisit? Miten pukeutuisit? Miten käyttäytyisit itseäsi ja muita ihmisiä kohtaan? Miten hoitaisit arkisia askareita? Mitä tekisit toisin tilanteissa, joissa sinulla nyt itsekuri loppuu kesken?

Kun itsekuri loppuu, tulee repsahdus. Jää lähtemättä salille tai lenkille tai tulee syötyä pussillinen liekkisiipiä tai litra jäätelöä. Tai tulee poltettua tupakka tai juotua kalja tai valvottua myöhään tai mikä tahansa on se paha tapa johon palaat.

Olen nykyään sitä mieltä, että itsekuria sellaisena kuin se usein mielletään - mielen vahvuutena ja kirkkaana tahtotilana- ei ole olemassakaan. Sen sijaan ajattelen itsekurin olevan nimenomaan suunnittelua, oppimista ja henkistä joustavuutta vastoinkäymisten hetkellä ja etenkin hetki niiden jälkeen.

Jotta itseltään voi jotain vaatia, on laadittava joko mielen sopukoissa tai kirjallisena realistinen suunnitelma. Esimerkiksi rupukuntoisen ei kannata lähteä heti kuntosalille viittä kertaa viikossa tai juosta ekana paremman uuden elämän päivänä kymmenen kilometrin lenkkiä. Myöskin laihduttajan liian vähällä energialla (puhutaan todella vähäenergisistä dieeteistä) kituuttaminen kääntyy itseään vastaan. Jos itselläsi on viisi alle kouluikäistä lasta, et välttämättä pääse joogaamaan yhtä joustavasti kuin naapurin lapseton sinkku. Jos vaadit/pyydät itseltäsi enemmän kuin on mahdollista toteuttaa, tulet satavarmasti epäonnistumaan. Siitä, mikä on realistista lähtötasoosi ja elämäntilanteesi nähden, kannattaa keskustella itsensä tai alan ammattilaisen kanssa.

On ihmisiä, jotka tekevät suunnitelmia, keksivät ratkaisuja, huomaavat mahdollisuuksia ja onnistuvat. Sitten on ihmisiä, jotka näkevät vain esteitä. Itse sanon näitä esteitä mielelläni tekosyiksi.

En usko repsahduksiin. Repsahdus ei ole merkki siitä, että olisit laiska, tyhmä ja ikuisesti läskiesi kanssa elämään tuomittu huono ihminen. Repsahdus on merkki, että olet vaatinut itseltäsi liikaa. Et ole ehkä edennyt riittävän maltillisesti asteittain. Koirakin opetetaan pitämään namipalaa kärsivällisesti kuononsa päällä aina vähän pidempi aika kerrallaan. Opettele yksi uusi tapa kerrallaan. Kehu itseäsi pienistäkin onnistumisista.

Suunnitelmallisuus auttaa jatkamaan samalla radalla sen jälkeen, kun on tullut polulta poikettua. Oikealle tielle palaamiseen auttaa myös kyky innostua. Siihen voi auttaa, että mietit tunnetilaa jonka haluat saavuttaa: se voittajaolo, kun olet onnistunut! Se olo, kun tunnet että rakastat itseäsi niin paljon ettet halua vahingoittaa itseäsi huonoilla elintavoilla. Se olo, kun oikeastaan tykkäätkin omasta kropastasi. Ja ihanasta luonteestasi. Se tunne, että olet elossa ja nautit siitä. Tai mikä tahansa se tunne onkaan, jota pohjimmiltasi kaipaat, kun haluat vaikkapa sitten laihtua.

Voit saavuttaa sellaisen elämän, joka sinulla olisi, jos sinulla olisi täydellinen itsekuri. Ilman itsekuria. Suunnitelmallisuudella ja asteittain etenemällä. Ja mikä tärkeintä, aina niinsanotun epäonnistumisen jälkeen uudelleen yrittämällä!

Tsemppiä ja innostusta elokuulle!

EI SÄÄVARAUSTA!

Tiesitkö, että vetämissäni Niemenrannan kahvakuulatreeneissä ei ole säävarausta? Käytännössä se tarkoittaa sitä, että treenit pidetään vaikka taivaalta tulisi sinkkiämpäreitä ja pieniä mummoja. Tervetuloa siis ylittämään itsesi piittaamatta sääolosuhteista. Keli on aina hyvä, jos asenne on kohdillaan. Treenit pidetään aina jos yksikin treenaaja saapuu paikalle.

Eilen oli ihan mahtava treenikeli. Ilmeisesti ukkonen pelotteli ihmisiä jäämään koteihinsa, mutta treenien aikana ei jyrissyt ollenkaan. Välillä sade taukosi, sitten taas yltyi, ja kaatosateessa punnertaessa nauratti elämyksen epätodellisuus. Harjoitus oli raskas, mutta ei niin hikinen kuin helteellä. Eikä yhden ainoaa paarmaa näkynyt.

"Ei säävarausta" on hyvä periaate treenaajalle. Jos annat itsellesi liikaa vaihtoehtoja, niin aina on liian kylmä tai kuuma ilma. Treenipaikka on liian kaukana. Harrastaminen on liian kallista. Se ja se ei oo "mun juttu". Mitä enemmän itseään altistaa kaikista tekosyistä huolimatta fyysiselle harjoittelulle, sitä helpompaa treenaamaan lähteminen ja itse treenaaminen on. Kylmä ei tunnukaan niin kylmältä eikä kuuma niin kuumalta. Matka treenipaikalle sujuu aivan mukavasti sittenkin, samalla kaverin kanssa jutellen tai radiota kuunnellen, tai ihan vain omia ajatuksia tuumaillen. Osallistumismaksut ovatkin loistosijoitus omaan hyvinvointiin. Ja mikä parasta, treenaaminen on sittenkin "mun juttu"!

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Ihanasti pihalla



Aamuasahit sitkeästi pihalla, vaikka eihän tämä kesäkuulta ihan näytä - eikä tunnu! Puistojumppaa on tarjolla vaihtuvien ohjaajien vetämänä Oulussa, Oulunsalon Purjopuistossa tiistaiaamuisin klo 10. Jumpat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia ikään, kokoon, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta. Kesän viimeinen puistojumppa on 19.8. Ohjaan asahia Eläkeliiton Oulunsalon yhdistyksen järjestämissä puistojumpissa vielä 8.7. ja 22.7.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Tee-se-itse motivaatio

Se pieni ero meinaamisen ja tekemisen välillä. Mikä saa jotkut liikkeelle?

Elokuvien alussa hahmot esitellään usein toimintansa kautta - hahmot lunastavat luonteensa tekojensa kautta. Pahikset tekevät pahoja asioita ja hyvikset hyviä asioita. Samoin ihminen oikeassa elämässä tekee koko ajan valintoja, jotka määrittelevät hänet. Toiminta ratkaisee, eivät kauniit ajatukset, jotka ovat ristiriidassa toiminnan kanssa.

Motivaatio tulee usein toiminnan kautta. Kuntosalille lähteminen tai salaatin pilkkominen (vain esimerkkeinä!) voi tuntua aluksi työläältä, mutta huomaat, että todellisuudessa ne ovat ihan mahdollisia ja eivät lainkaan niin hankalia. Mukavuusalueelta lähteminen ei välttämättä koskaan tule tuntumaan euforiselta, mutta sinusta tulee ihminen, joka pystyy siihen siitä huolimatta. Uskotko, että sinun elämäsi päähenkilössä olisi potentiaalia enempään?

Millaiset elämäntavat tai -tyylin haluaisit itsellesi? Haluatko olla sellainen ihminen, joka kerta toisensa jälkeen lähtee sinnikkäästi treenaamaan? Ihminen, joka pitää huolta itsestään ja antaa keholleen ravinteikasta ruokaa? Ihminen, joka esimerkillisesti lopetti tupakanpolton näyttääkseen hyvää mallia lapsenlapsilleen? Ihminen, joka ottaa aikaa itselleen jaksaakseen paremmin palvella muita? Ihminen, joka on ystävällinen lajitovereille? Ihminen, joka kuunteli sydämensä ääntä ja toteutti unelmansa?

Kerro omaa sankaritarinaasi toimintasi kautta. Ala määritellä itseäsi uudelleen, teko teolta. Sinulla on vapaus valita ja sinulla on se samantien!

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kahvakuulatreenien rakentelua (torstain 12.6. kahvakuulatreenien ohjelma)

Ajattelinpa jakaa eilisen torstain kahvakuulatreenien ohjelman. Lämmittelyä en ole tähän erikseen "avannut" - joka kerta siihen sisältyy nivelten mobilisointi eli pyörittelyä, liikeratojen avaamista, vaihtelevasti erilaista sykkeennostoa ja kehon herättelyä, joskus kuulan pyöritystä vartalon ympäri, joskus hölkkää kentän ympäri, tällä kerralla mm. kyykkyä ilman lisäpainoa ja pystypunnerrus pienellä kuulalla valmistamaan tulevaan harjoitukseen. Sama treeni tehdään myös ensi maanantaina, koska suurin osa Niemenrannan treenaajista käy treenaamassa kerran viikossa. Sen torstaina jo tehneet tietävät siis mitä odottaa ja osaavat valmistautua henkisesti... Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan treenaamaan, löydät tuntien yksityiskohdat kotisivuilta valonsoturi.fi.

1. Gymboss-ajastus 6 x 60 s = 6 min (3 kierrosta x 1 min/liike)
KYYKKY + VAUHTIPUNNERUS (OIKEA)
KYYKKY + VAUHTIPUNNERRUS (VASEN)

2. Gymboss-ajastus 12 x 45 s = 9 min (3 kierrosta x 45 s/liike)
ETUHEILAUTUS OIKEA
TEMPAUS OIKEA
ETUHEILAUTUS VASEN
TEMPAUS VASEN

Olen huomannut, että kun tehdään peräkkäin etuheilautusta ja tempausta (tai vaihtoehtoisesti etuheilautusta ja rinnallevetoa), niin heiluriliike siirtyy paremmin tempaukseen, joka pohjautuu siis siis teknisesti pitkälti etuheilautukseen. Suoraan aloitettu tempaus tai rinnalleveto saattaa olla "ylävartalopainotteisempi" ja jalkojen ponnistus ja lantion liike voi jäädä vaitonaisemmaksi. Treeneissä konkarit pääsevät heti vauhtiin ja voivat tehdä omaan tahtiinsa liikkeitä, ja uusien kahvakuulailijoiden kanssa sama aika käytetään tekniikan läpikäymiseen - siis koitan pitää paikallaan seisoskelun ja tekniikan läpikäymisen varsinaisen ajastetun treenin ulkopuolella mahdollisimman lyhykäisenä. Tunnille voi tulla mukaan vaikkei olisi kahvakuulaa aikaisemmin kädessään pitänyt. Ensimmäiset kerrat menevät enemmän tekniikan hakemiseen, mutta tekemällä oppii parhaiten.

3. Gymboss-ajastus 12 x 30 s = 6 min (3 kierrosta x 30 s/liike)
ASKELKYYKKYKÄVELY
ETUNOJAPUNNERRUS
ASKELKYYKKYKÄVELY
MERIROSVOLAIVA

4. Gymboss-ajastus 12 x 30 s = 6 min (3 kierrosta x 30 s/liike)
KAHDEN KÄDEN ETUHEILAUTUS LIIKKUEN ETEEN
VATSARUTISTUS SELINMAKUULLA
KAHDEN KÄDEN ETUHEILAUTUS LIIKKUEN ETEEN
LANKKU

Käytän yleensä treenin aluksi pidempää ajastusta, eli liikettä tehdään 45-60 s ajan, jotta ehditään käydä tekniikka-asioita paremmin läpi. Liikkuvammissa harjoituksissa, joissa on tarkoituksena nostaa sykettä ja joiden liikkeet eivät vaadi aivan samanlaista huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta (en tarkoita että voisi koheltaa, mutta kuula ei ole esim. yhden käden varassa pään yläpuolella) voi ja kannattaa käyttää lyhyempää ajastusta, nopeat vaihdot tekevät treenistä mukavasti etenevän. Erilaiset ajastukset tuovat mielestäni dynamiikkaa treeniin.

Treenin alkupuoliskon heilautuksissa ja kyykyissä tarvitaan keskivartalon voimaa tukemaan rankaa. Tästä syystä vatsalihasharjoitukset on jätetty treenin loppupuolelle. Treenin loppupuolella vuorottelemme usein raskaampia, hengästyttäviä liikkeitä ja paikallaan tehtäviä liikkeitä, joissa syke pääsee hieman tasoittumaan.

5. Lopuksi kehonhallintaa: turkkilainen ylösnousu, tuulimylly, kahvakuulatähti. Nämä tehdään pienemmällä kuulalla liikkeitä harjoitellen, rauhoittuen ja hengitellen. Vaihtoehtona on turvallisuuden vuoksi tehdä harjoitukset ilman kuulaa tai "mallata kuulan paikkaa" juomapullolla. Tähän päälle vielä lyhyet palauttavat venyttelyt, ja liha on kypsää ja olotila kohdillaan!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Onko pakko jos ei taho?

Kuinka motivoitua treenaamaan säännöllisesti? Kuntoilijan alkuinnostus kestää ihmisestä riippuen hetken tai kaksi. Jossain vaiheessa alkaa mieleen muodostua ns. tekosyitä, kuten väsymys tai tärkeämmät puuhailut. Kyseessä on luonnollinen ja täysin ymmärrettävä ilmiö. Alkuhuumassa saamme mielihyvää jo pelkästä treenaamisen suunnittelusta, välineiden hankkimisesta, asiasta puhumisesta muiden harrastukseen kajahtaneiden kanssa jne. Tottuessamme emme saa enää samaa "stimulaatiota" sen tiimoilta. Jossain vaiheessa "kuherruskuukausi" loppuu ja koittaa arki. Ei välttämättä jaksakaan enää lähteä liikkumaan. Ei huvita!

Saatat erehtyä ajattelemaan, että kyseinen laji ei olekaan "sinun juttusi", jos et joka kerta saa siitä maksimaalista mielihyvää, välttämättä edes treenin jälkeen. Useimmiten treenin jälkeen kuitenkin olo on hyvä ja tuntuu jopa naurettavalta miten hankalaa lähteminen olikaan. Mutta on ihan normaalia, että treenaaminen ei aina tunnu ihanalta ja olosi ei aina ole yhtä vahva tai ketterä. On mahtavia treenikertoja ja sitten on huonompia treenikertoja.

Meidän täytyy hyväksyä se, että treenaaminen on osa arkea ja rutiinia. Siihen ei tarvita maagista motivaatiota, älytöntä draivia ja nostetta. Treenaaminen voi olla kuin hampaiden pesu. Et kai joka aamu ja ilta jappase itsesi kanssa, että pesiskö hampaat vaiko ei? Se vain tehdään!

Niin kuin hampaiden pesusta, treenaamisesta tulee vähitellen helpommin ja helpommin toteutettava rutiini. Käytät vähemmän aikaa itsesi henkiseen valmisteluun, ja myöskin esim. kuntosalilla toimimisesta tulee koko ajan kotoisampaa ja luontevampaa.

Kuinka treenaamisesta sitten tehdään tapa? Ota tavoitteeksi harjoittelu itsessään. Tämä ei sulje pois esim. painonpudotustavoitetta, mutta jos haluat harjoitella säännöllisesti (toimenpide, joka edistää painon putoamista), niin muotoile tavoitteesi niin, että se on konkreettinen ja toteutettavissa. Esim. "käyn kuntosalilla kerran viikossa". Ja sitten täsmennä: "käyn kuntosalilla lauantaiaamuna". Treenille annetaan siis itseisarvo, eikä siis keskitytä sen tuomiin tuloksiin, vaan siihen että homma tulee tehtyä.

Älä mieti liikaa onko kyseinen treeni tai laji paras ja tehokkain. Tärkeintä on että liikut. Jos alat vatkata liikaa eri lajien välillä, et löydä säännöllisyyttä ja nousujohteisuutta harjoitteluun. Valitse jotain ja pysy siinä ainakin kuukausi. Menee aina aikansa ennen kuin uusiin liikkeisiin tai lajiin pääsee "sisään".

Pidä harjoituspäiväkirjaa. Suunnittele kalenteriin myös tulevat treenit.

Vaikka olen pitkiä aikoja harjoitellut salilla aivan itsekseni, tällä hetkellä minua motivoi säännölliseen kuntosaliharjoitteluun treenikaveri. Teemme kaverini kanssa yhteistä treeniohjelmaa. Joskus kun emme pääse yhtä aikaa, niin teemme "omalla ajalla" kyseisen treenin itseksemme. Kaverille ei jaksa läpistä tekosyitä ja tulee sovittua aina seuraava kerta kun salille lähdetään.

En ajattele palkitsevani itseäni treenin jälkeen mitenkään, mutta olen huomannut ottavani joka kerta mukaan valmiin suklaanmakuisen palautusjuoman, ja sen korkkaaminen on treenin päättävä seremonia.

Viimeisenä: aseta itsesi ja hyvinvointisi ykkössijalle. Terve velvollisuudentunto omaa itseään kohtaan on vain hyväksi. Se, että sinä olet voimakas ja terve, ei ole keneltäkään muulta pois. Kaikki sinusta välittävät haluavat sinulle parasta, joten älä turhaan työnnä muiden tarpeita omiesi edelle niin, että unohdat hoitaa fyysistä (ja samalla psyykkistä) kuntoasi!

Pane se paperille

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Jäätävä tabata-treeni

Niemenrannassa on muutamana treenikertana on vedetty äärimmäisen tehokas tabata-treeni. Yhtä liikettä toistetaan 20 sekunnin ajan, kunnes pidetään 10 sekunnin tauko. Samaa liikettä tehdään kahdeksan kierrosta peräkkäin. Olen ajastanut Gymboss-intervalliajastimen siis 8 x (10 s + 20 s). Näin aloitetaan siis tauolla. Liikkeiden välissä pidetään muutaman minuutin tauko.

Huom: Tämä treeni sopii erityisesti niille, joille liikkeet ovat entuudestaan tuttuja. Liikkumista aloitteleville suosittelen harjoittelun aloittamista maltillisemmin 2-4 kierroksesta per liike ja liikkeiden harjoittelua rauhassa ennen tällaisen treenin vetäisemistä. Suosittelen myös lämpimästi treenaamista ohjatusti, voit saada ohjauksesta monta oivallusta turvallisempaan ja tehokkaampaan harjoitteluun!

1. Askelkyykky vuorojaloin eteen astuen
Video Videolla esimerkki kuinka kahvakuulaa voi pitää lisäpainona. Videolla tehdään vain yhtä jalkaa kerrallaan, harjoituksessa tee vuorojaloin.

2. Vauhtipunnerrus kahvakuulalla (oikea)
Video

3. Vauhtipunnerrus kahvakuulalla (vasen)

4. Maljakyykky
Video Tee liike luonnollisestikin oman liikkuvuutesi rajoissa. Voit kyykätä aivan hyvin ilman kahvakuulaa.

5. Etunojapunnerrus
Voit keventää etunojapunnerrusta paitsi tekemällä sen polvet maassa, myös punnertamalla jalat suorina esim. pöytää tai sohvaa vasten (vastaavasti saat raskaamman version nostamalla jalat korokkeelle). Niemenrannan "miniareenaa" ympäröi tukeva aita, jota vasten on hyvä punnertaa.
Videolla yleisimpiä etunojapunnerruksen virheitä ja niiden korjauksia.

6. Kahden käden etuheilautus kahvakuulalla
Video Kilpeläisen Tuomon etuheilautusopastus hakee vertaistaan. Varokaa satoja liikkeellä olevia huonoja opetusvideoita esim. youtubessa! Sieltä löytyy jopa vaarallisia "tekniikoita".

7. Vuorikiipeilijä
Video

HUH HUH!

Asahia kaikille

Olipa valtavan hieno porukka puistoasahissa tänään. Kiitos! Eläkeliiton Oulunsalon yhdistyksen koordinoimat kaikille avoimet ja ilmaiset kesäjumpat vedetään joka tiistai klo 10 Purjopuistossa vaihtuvien ohjaajien voimin. Ohjaan asahia vielä kolmena tiistaina: 24.6., 8.7. ja 22.7. TERVETULOA!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kesä on täällä!




Kesän kahvakuulakausi on avattu Oulussa, Oulunsalon Niemenrannassa! Maanantai-iltana treenattiin mahtavassa 28 asteen helteessä.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kolme tapaa tuhota elämäntapamuutos

On kolme helppoa tapaa ajatella elämäntapamuutoksesi menemään päin persettä. Vältä seuraavat ajatteluvirheet ja olet matkalla huipulle! Tästä luettuna ne voivat tuntua lapsellisilta, mutta ne ovat yleisiä myös loogisilla ja järkevillä aikuisilla. Nämä ajattelutavat lisäävät rasittavaa päänsisäistä draamaa, joka häiritsee mielenrauhaasi. Tiedostamalla haitallisen ajattelumallin voit itse muuttaa sitä!

1. Mustavalkoinen joko-tai-ajattelu

Kaksinapainen ajattelu on ihmisille luonnollista, jotta valintojen tekeminen olisi helpompaa. Haluamme erottaa toisistaan väärän ja oikean, hyvän ja pahan. Tässä piilee kuitenkin se ongelma, että asiat eivät oikeasti ole niin yksinkertaisia.

Ajattelet asioiden olevan joko hyvin tai huonosti. Elämäntapamuutoksesi tuntuu naurettavan helpolta (olet ylivoimainen menestyjä!) tai ylitsepääsemättömän vaikealta (olet menetetty tapaus!). Tunnet suorastaan koko maailmankaikkeuden olevan sinun puolellasi tai sinua vastaan. Pieni onnistuminen tuntuu avaimilta onneen (no, sitähän se kyllä voikin olla) ja pieni epäonnistuminen romahduttaa kaiken elämänhallintasi.

On ihan oikein antaa positiivisia merkityksiä onnistumisillesi. Anna niiden "kertoa" siitä että olet menestyjä. Sen sijaan liian vauhdikas "kaikki on täydellistä"-tunnelma voi aiheuttaa pienenkin vastoinkäymisen kohdalla äkkijyrkän alastulon. Kaikesta positiivisesta ajattelusta huolimatta elämä tarjoaa toisinaan yllätyksiä, joista et välttämättä pidä.

"Kaikki on täydellistä"-ajattelussa saatat odottaa jonkin "ihmeniksin" tuottavan epärealistisia tuloksia. Et pysty arvioimaan ulkopuolisten gurujen antamia ohjeita. Lähdet mukaan joka houkutukseen ja hassaat aikaasi, rahaasi ja energiaasi. Erityisen ongelmallista on kuitenkin "kaikki on pilalla"-ajattelu, josta on hankalaa nousta ja löytää enää mitään valoisaa mistään. Se on kuin syvä kuoppa, jonka seinästä et löydä mitään juurakon pätkää, johon tarttua kammetaksesi itsesi ylös.

Suurin osa asioista on loppujen lopuksi neutraaleita, eikä kaikesta seuraa - hyvässä tai pahassa - dominomaista tapahtumaketjua, johon et voisi itse vaikuttaa. Harmaan ei tarvitse tarkoittaa päättämättömyyttä tai epämääräisyyttä. Mustan ja valkoisen välillä voi olla vaikkapa helmenharmaa olotila, voimakas rauha, johon kannattaa pyrkiä.

2. Katastrofiajattelu

Katastrofiajattelu aiheuttaa jatkuvasti huolestunutta oloa. Pienen vastoinkäymisen edessä saatat tehdä johtopäätöksen, että tästä alkaa alamäki. Kuvittelet lopputuloksen todellista pahemmaksi. Saatat tehdä turhanpäiväistä riskianalyysiä kaikesta ja miettiä siis millä tavalla asiat voivat mennä pieleen.

Katastrofiajattelu on psyyken luonnollinen toimintamalli stressaavissa tilanteissa, mutta jatkuvana se syö valtavasti energiaa ja toimintakykyä. Ainahan jotain voi mennä pieleen, mutta ei ole terveellistä ajatella jokaista skenaariota siitä mikä on pahinta mahdollista mitä voisi tapahtua.

Katastrofiajattelussa käytät luovaa mielikuvitustasi negatiivisten vaihtoehtojen keksimiseen. Se voi olla hyvin automatisoitunutta. Peloilla on taipumus toteuttaa itseään, joten nappaa kiinni "the worst case scenario"-ajattelusta ja päätä, että et vie mieltäsi sille tielle tiedostamattomasti. Luultavasti kaikesta huolimatta eteesi tulee yllätyksiä, joihin et ole osannut varautua. Niissä tarvitaan enemmänkin psyykkistä joustavuutta kuin kaikenkattavaa hätäsuunnitelmaa. Älä haaskaa siis energiaasi!

3. Huomion kiinnittäminen epäonnistumisin

On hyvä huomata asioita, joita pitää korjata tai kehittää, etenkin silloin kun korjaamiseen ja kehittämiseen on aikaa ja energiaa. Pelkkä epäonnistumisten huomaaminen ja analysoiminen, sekä myös sen miettinen, mikä vielä voisi mennä pieleen, ovat väsyttäviä ja lamaannuttavia.

You win some, you lose some. Epäonnistumiseen ja sen mahdollisuuteen ei kannata jumittua. Jatkuva epäonnistumisten "viivojen piirtäminen seinään" aiheuttaa vain sen, että pidät itseäsi epäonnistujana ja lannistut matkallasi. Sanonta "leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä" on siinä mielessä osuva, että löydämme sitä mitä etsimme. Onnistumiseen keskittyvä huomaa pieniä onnistumisia jatkuvasti.

Pidämme helposti omia onnistumisiamme itsestäänselvinä - siis silloin kun kaikki menee hyvin, emme huomaa sitä, mutta huomaamme omat epäonnistumisemme - sen kun myöhästymme, eksymme, hukkaamme, rikomme, unohdamme ja emme jaksakaan! Epäonnistumisten taustalla on monesti väärin asetetut tavoitteet, ylikuormitus, stressi, virhearviointi. Tavoitteet kannattaa asettaa niin, että onnistuminen on mahdollista. Ymmärrä itseäsi silloin kun epäonnistut.

Huomaa kun onnistut tekemään valinnan, joka tukee tavoitteitasi. Huomaa kun onnistut olemaan toiselle ihmiselle ystävällinen. Huomaa, kun onnistut pysymään aikataulussa, muistat mitä piti ottaa mukaan, järjestät asioitasi hienosti tai selviät kaikesta huolimatta!

Kiinnitä siis huomio onnistumisiin. Silloin rakennat itsetuntoasi ja vahvistat itseäsi matkallasi.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

No kun en minä voi sulle treenimotivaatioksi muuttua

Mitä on treenimotivaatio? Nähdäkseni se on ennen kaikkea itsensä asettamista etusijalle, oman hyvinvoinnin arvostamista ja sitten vain tiettyjen toimenpiteiden toistamista parhaan tietonsa mukaan, mikä on tehokasta ja järkevää harjoittelua. Kaikki me vissiin tiedämme liikuntaa tarvitsevamme.

Kuulen kerta toisensa jälkeen kaupan hedelmäosastolla ja milloin missäkin ohikulkevien tuttujen huokailuita "niin pitäis minunkin saada itteäni niskasta kiinni". Siinä piilee tavallaan kaksi hyvin päinvastaista näkökulmaa. Oletko retuutettavissa oleva rääpäle, jota pitää ottaa niskasta kiinni, jotta kykenee siirtymään esim. kuntosalille? Missä on autonomia, missä päättäväisyys, sinnikkyys ja tahtotila? Toisaalta ennen kuin treenaamisesta tulee itsestäänselvä osa elämää (ei välttämättä koskaan tule, vaan treenaamaan lähteminen voi tuntua aina tai ainakin aika ajoin hieman/hiton vastenmieliseltä ja se on ihan ok, koska sen tunteen yli voi selvitä ja siitä tunteesta huolimatta voi harrastaa säännöllisesti liikuntaa, joka treenin jälkeen tuntuu hyvältä ja palkitsevalta) on hyvä harpata "ulos itsestään" ja viedä maallinen majansa eli ruhonsa jonnekin minne se ei mukavuudenhalunsa vuoksi noin vain ajatuksenvoimalla tai vahingossa siirry. Siispä itseään voi ja kannattaa ottaa niska-perseotteella ja heittää ulos mukavuusalueelta. Sieltä löytyy itsensä ylittäminen, nautinto ja hetkessä eläminen.

Muutamia pointteja itsensä treenaamaan viemiseksi.

1. Haaveile liikunnallisesta elämäntavasta ja näe itsesi sielusi silmin atleettisesti päkertämässä valitsemasi lajin parissa. Tee liikkumisesta itsellesi tavoiteltava fantasia. Mielikuvat vahvistavat motivaatiota. Jos sinulla on taipumusta hävetä itseäsi liikkumassa ("olen kömpelö", "näytän hölmöltä" jne.), pyri työntämään tällaiset ajatukset pois tajunnastasi antamalla toisenlaisten ajatusten korvata ne: ajatukset, joissa sinä olet vahva superagentti, selviytyjä ja kehostasi ja sen toimintakyvystä nauttija.

2. Tee suunnitelma ja tarvittavat ennakoivat toimenpiteet. Unelmat, jotka jäävät "jos voitat lotossa, niin..."-tasolle, eivät kanna hedelmää. Tee hyvin konkreettisia suunnitelmia liikkumisesi edistämiseksi. Mitä tarvitset lähteäksesi vaikkapa ohjatulle ryhmäliikuntatunnille? Löytyykö sinulta tarvittavat varusteet (sisälenkkarit, T-paita ja verkkarit, juomapullo...)? Merkitse kalenteriin päivä ja mieluusti kellonaika, jolloin suunnittelemasi ihme tapahtuu. Hae tukea, pyydä kaveria mukaan, sopikaa yhdessä. Jos elät perheen keskellä, ilmoita puolisolle, että nyt se ihme tapahtuu (jotta sinua ei nakiteta esim. siivoamaan juuri kun pitäisi olla tekemässä liikkumisen ihmettä). Mieti etukäteen siis milloin, missä, mitä, kenen kanssa tapahtuu. Hyvin harvoin liikkumaan lähteminen tapahtuu kahdessa minuutissa hetken mielijohteesta. Silloin et löydä edes lenkkareitasi ja innostus lopahtaa ennen kuin ehdit tarttua ulko-oven kahvaan. Älä anna minkään tulla sinun ja suunnitelmiesi väliin - hyväksy, että tämä asia on sinulle niin tärkeä, että sitä eivät mitkään muovikippo- tai kynttiläkutsut jyrää.

3. Tee suunnittelemasi liikuntasuoritus ja ole itsestäsi ylpeä. Kehu itseäsi taivaisiin. Rakastat itseäsi ja olet tehnyt konkreettisen toimenpiteen, jotta elämäsi olisi sellaista ylvään, ryhdikkään ja kaunislinjaisen soturin elämää, josta kohdassa 1. haaveilit. Jätä taaksesi se elämä, jossa olit Laiska Paska™ ja myhäillen tunnusta, että liikunta on tullut elämääsi. Syötä itsellesi ajatuksia, joissa kyykkääminen ja punnertaminen ovat herkkua, niin kappas, niistä tulee herkkua. Se on jännä, miten ihmisellä voi maku muuttua, voi oppia tykkäämään asioista, joille ennen nyrpisteli, niin kuin sinihomejuusto (en sano että kenenkään tarvisi sinihomejuustoa väkisin syödä, tämä nyt oli vain esimerkki).

4. Toista kohdat 1-3. Nauti tuloksista. Saat luvan kanssa olla ylpeä siitä, että näytät paremmalta, voit paremmin, olet paremmalla tuulella, arvostat itseäsi paremmin ja jaksat elää paremmin (liikkuminen ei ole ainoa elämän tarkoitus ja ei ole ehkä hyväkään, jos se on ainoa ja suurin päiviemme sisältö, mutta keholle se on oikeasti välttämätöntä terveyden ja pitkän iän kannalta). Älä välitä vastahankaisista, kateellisista pullamussuista, jotka eivät "ehdi" liikkumaan tai joilla muka jokin vaiva estää liikkumasta.

Matka on pitkä ja nopeita palkintoja ei tule, sen lisäksi että treenin jälkeen ja ehkä jopa sen aikana tunnet todella olevasi läsnä omassa kehossasi ja eläväsi tässä hetkessä. Syy tähän on se, että treenaamisen aikana pystyt koko ajan helpommin ja helpommin keskittymään tekemiseen ja unohdat yliajattelemisen, joka usein tuo stressiä elämään. Ajatus voi olla menneessä tai tulevassa, mutta kehosi on aina nykyhetkessä. Se, että olet suoriutunut ja tehnyt jotain, mistä ennen vain haaveilit (lähtenyt liikkumaan), on sinulle palkinto.

Liikunnallinen elämäntapa on hyvä unelma, ja se on sellainen, jonka voit itse saavuttaa, ilman lottoamista.

Salilla, treenikentällä, jumppasalissa, lenkkipolulla SINÄ puristat jokaisen toiston tai otat jokaisen askeleen. Kukaan muu maailman ihminen ei voi sitä tehdä puolestasi. Kukaan muu ei voi haaveilla puolestasi, kukaan muu ei voi tavoitella täyttymystä, mielenrauhaa ja kokonaisvaltaista hyvää oloa puolestasi. Sinun treenimotivaatiosi lähtee sinusta.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Valoa ja voimaa

Tällainen mahtava porukka treenasi Niemenrannan kahvakuulatunnilla tänä iltana. KIITOS!

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Maailman Naurupäivä 2014



Jos sinulla on minuutti aikaa, kokeilepa tarttuuko nauru. Ideoimani ja puuhaamani Maailman Naurupäivän 2014 videokollaasin löydät tästä.

maanantai 28. huhtikuuta 2014

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Meidän kaikkien yhteinen, rakas kenttämme

Kahvakuulailijoiden saapuminen Niemenrannan kentälle maanantaisin siinä kuuden kieppeillä on näyttänyt tulevan siellä pelinsä keskeyttämään joutuville lapsille yllätyksenä kerta toisensa jälkeen - siitäkin huolimatta, että olemme säännöllisesti treenanneet kentällä syksystä 2012 alkaen. Tästä syystä päätin tiedottaa treeneistämme näkyvästi aidassa. Kesäksi kyltti vaihdetaan toiseen, jossa ilmoitan kahvakuulailevamme kentällä myös torstaisin, kun sisätreenit siirtyvät pihalle. Ja sitten syksyllä saa taas vaihtaa tämän takaisin ja niin edelleen, kun vuodet seuraavat toisiaan...

Olen saanut muutaman kysymyksen paikallisilta, jotka ihmettelevät eivätkö kahvakuulailijat voisi kahvakuulailla "jossain muualla". Tekonurmikenttää hyödynnämme alustana lukuisiin liikkeisiin, joissa otetaan kontaktia maahan muulla kuin kengänpohjalla ja jotka eivät asfaltilla tai sorakentällä ole mahdollisia. Jos niitä haluaa luetella niin: lankku, etunojapunnerrus, burpee, vuorikiipeilijä, turkkilainen ylösnousu, vatsarutistus, lantionnosto selinmakuulla ja kaikki variaatiot edellämainituista.

Tekonurmialusta on erinomainen pehmeytensä, tasaisuutensa ja pölyämättömyytensä vuoksi esim. askelkyykkykävelyyn tai kun kenttää juostaan ympäri. Aitaa käytetään tukena esim. askelkyykyissä ja yhden jalan maastavedossa (etenkin aloittelijoille hyvä apu), sitä voi käyttää keventämään etunojapunnerrusta sekä tukena myös venyttelyissä. Kentän fantastisen hyvä valaistus on turvallisuuden kannalta kriittinen pimeämpinä vuodenaikoina. Myöskin kahvakuulat viihtyvät tekonurmikentällä: vahingossa asfalttiin putoavasta kuulasta voi lähteä vaikka kahva irti. Käytämme kenttää läpi vuoden aina kun se ei ole sohjossa tai jäässä.

Kyllä sopu sijaa antaa ja kentällä mahtuvat vuorotellen temmeltämään lapset ja aikuiset. Edelliseen päivitykseen viitaten toivoisin myös muiden käyttäjien (kaitsemattomien lapsilaumojen) huomioivan alueen siisteyden keräämällä roskansa pois. Kun kaikilla on yhtäläinen oikeus alueen käyttämiseen, niin toivoisi myös kaikkien ymmärtävän, että alue pidetään yhdessä parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Kyltin tilasin muuten Kylttimaxista, joka oli netistä löytämistäni kylttipalveluista ylivoimaisesti kätevin. Siitä vain maailmaa järjestykseen laittamaan. (Omien liikennemerkkien tai muiden opasteiden sijoittaminen katukuvaan ei välttämättä ole laillista. Kuvassa olevan kyltin kiinnittämiseen, koulun pihalle on kysytty rehtorin lupa - kuten myös kentän käyttämiseen kahvakuulatreeneihimme.)

Roskahaaste!

Sosiaalisessa mediassa eletään erilaisten haasteiden aikaa. Tässä taas yksi haaste toteutettavaksi ihan elävässä elämässä.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Mitä Asahi on?

Mitä on Asahi?

Asahi on Suomessa kehitetty ja kaikille sopiva terveysliikuntamenetelmä, jossa yhdistyvät sekä itämaisen että länsimaisen terveysliikunnan parhaat perinteet. Liikkeissä koko keho avataan systemaattisesti niskasta nilkkoihin. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne tehdään hengityksen kannattelemana.

Asahi on fysioterapian kaltainen liikuntamuoto, jossa on myös liikunnallisia elementtejä. Liikkeet on suunniteltu tarkoituksella yksinkertaisiksi, jotta jokainen voisi alkaa harjoittaa niitä. Liikkeiden suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti suomalaisten suurimmat terveysongelmat: selän ja hartiaseudun vaivat, kaatumisesta johtuvat murtumat sekä stressin aiheuttamat psyko-somaattiset ongelmat. Asahi-terveysliikunta on tarkoitettu sekä ennalta ehkäiseväksi että jo syntyneitä ongelmia hoitavaksi.

Harjoittelu tapahtuu ohjatuissa ryhmissä tai päivittäisenä itsehoitomuotona, jonka avulla monia terveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Erityisen hyvin asahi sopii taukoliikunnaksi ja monia sen liikkeitä voidaan suorittaa esimerkiksi päätteen ääressä tuolilla istuen.

Asahin psykofysiologiaa lyhyesti

1. Asahin liikkeet on tarkoituksella suunniteltu yksinkertaisiksi, jolloin liikkeiden oppiminen on helppoa ja oppimispaineita ei ole. Näin harrastaja voi heti keskittyä liikkeiden tuomaan hyvään oloon.

2. Asahin liikkeet on suunniteltu ergonomisesti oikeaoppisesti. Kun Asahissa esimerkiksi nostetaan kuviteltu pallo lattialta, se tehdään korostaen selän oikeaa asentoa. Näin harrastaja oppii liikkumaan ergonomisesti oikealla tavalla ja esimerkiksi vääränlaisen nostamisen aiheuttamia selkävammoja opitaan välttämään.

3. Asahin liikkeet suoritetaan hitaan hengityksen tahdissa. Tällä periaatteella on suora vaikutus mieleen. Hidas hengitys poistaa kiireen tunnun ja synnyttää tunteen kehon ja mielen sopusoinnusta. Erilaiset lihasjännitykset ja stressit alkavat kadota.

4. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne suoritetaan minimaalisen voimanponnistuksen avulla. Siitä huolimatta lihaksissa vaihtelee jännityksen ja rentouden sykli. Siten lihaksisto opetetaan rentoutumaan liikesuorituksen jokaisessa lepovaiheessa.

5. Koko keho liikkuu liikkeen yhteydessä. Asahin liikunta on ikään kuin kokonaisvaltaista ja dynaamista "huojuntaa" ympäröivässä ilmakehässä. Mielikuvien avulla synnytetään tunne, että liikutaan ikään kuin meren pohjavirtauksessa huojuva kasvi. Tämä synnyttää hiljalleen miellyttävän tunteen harjoittajan ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

6. Asahi on menetelmänä yksinkertaisuudestaan huolimatta varsin kattava. Se sisältää sekä kehon että mielen rentoutuksen, niska-hartia-, selkä-, jalka- ja tasapainoharjoitukset sekä hengityksen ja mielen tasaamisen. Koko keho saadaan liikuntaan mukaa ja mieli ohjaa kaikkia liikkeitä. Keho ja mieli muodostavat yhden kokonaisuuden. Aistit herkistyvät aistimaan omaa kehoa ja ympäröivää avaruutta entistä hienovaraisemmalla tavalla.

Lähde: Asahi.fi

 

Arjen superagentit

Fyysisen kestävyyden parantaminen vaatii henkistä kanttia. Lihakset eivät liikuta luita treenipaikalle ilman, että korvien välissä tapahtuu oikeanlainen naksahdus. Siinä mielessä treenaaminen on nimenomaan henkinen juttu. Myös itsensä ylittämisen hetkellä arvioit ensin että et ehkä jaksakaan enää kovin paljoa, mutta kappas, jaksatkin vielä puristaa muutaman toiston.

Itsensä ylittäminen ja ns. senhetkisen parhaan mahdollisen suorituksen tekeminen on helpompaa, kun joku vähän kannustaa. Kuntosalilla treenikaverin vähäeleinen "...hyvä..." antaa uskomattoman paljon lisäpontta tekemiseen. Itselleen voi ohjelmoida myös päähän tuota kannustuspuhetta, joka kannattaa nimenomaan käsikirjoittaa positiviiseksi "pystyt kyllä, anna mennä, helposti, aivan mahtavaa".

Itsensä ylittäminen fyysisesti antaa pystyvyyden tunnetta, joka oman kokemukseni mukaan kantaa hedelmää laajemmassa mittakaavassa. Jos pystyt tekemään sinnikkäästi raskaan kahvakuulaharjoituksen, ehkäpä sinussa on sisua tehdä myös rästihommat kotona ja töissä. Ehkäpä sinusta löytyy sankaria ottamaan puheeksi vaikeat asiat. Ehkäpä oletkin sen verran pätevä superagentti, että hoidat hankalat hommat EIKÄ EDES TUNNU MISSÄÄN! Tulet tietoisemmaksi omasta potentiaalista - voi mitä hurjia luonnonvoimia sinussa piileekään!

Väsymättömiä arjen sankareita Niemenrannan kahvakuulatreeneissä 7.4.2014. Vuorossa burpee.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Railakkain juoksutapahtuma tulossa Ouluun 12.7.2014!

Parhaat asiat yhdistettynä! Liikuntaa ja riemua! MYÖS OULUSSA 12.7.2014! Koodilla "naurujuoksu" osoitteessa https://fi.mynextrun.com/variestejuoksu-oulu rekisteröitymällä saat 10 % alennuksen hinnasta. Nyt ollaan todellakin asian ytimessä! Lue lisää Suomen iloisimmasta juoksutapahtumasta. Aivan kahelia! Aivan mahtavaa!

Vapaasti nauraen

Naurujoogasessioiden lopussa tehdään yleensä vapaanauru-harjoitus, toiselta nimeltään naurumeditaatio. Vapaanaurun voi tehdä lattialla maaten, istuen tai jopa seisten tilanteesta riippuen. Vapaanaurussa nauretaan ilman syytä ja ilman mitään varsinaista nauruharjoitusta, joita naurujoogassa muuten tehdään naurun ääntä ja liikettä simuloiden. Vapaanaurussa voi antaa naurun viedä, jos se on viedäkseen - pakottaa ei tarvitse. Kokemusta on vaikeaa sanoin kuvailla. Ehkä "irti päästäminen" vastaa olotilaa parhaiten. Itselläni olo naurujoogan jälkeen on monesti herkistynyt, vapaa, haikean rakastava.

Alla olevalla videolla puoli minuuttia vapaanaurusta eiliseltä nauruklubilta. Harjoitus kesti kokonaisuudessaan tällä kerralla yli 20 minuuttia (vapaanaurun kestoa ei etukäteen rajata tarkasti), jonka aikana osa rauhoittui rentoutumaan ja osa jatkoi kikatusta ja käkätystä. Kaikille avoin ja ilmainen Oulun Nauruklubi kokoontuu kerran kuussa Hyvän mielen talolla.

Positiivisen ajattelun ohella yhtä lailla kehon asento, liike, lihasten jännittyminen ja rentoutuminen vaikuttavat oloomme hormonien kautta. Naurujooga on kehon positiivisuutta, joka muuttaa aivokemioitamme niin että nauraessamme tulemme hyvälle tuulelle ja rentoudumme - naurujooga auttaa käynnistämään positiivisen kierteen ja pitämään sen pyörimässä.



Oulun nauruklubin kotisivut
Oulun nauruklubi Facebookissa

Skype laughterclub
Skype laughterclub Facebookissa

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Näetkö?

Eilen pitkän päivän päätteeksi seisoin Kaakkurin Citymarketin kassajonossa sulkemisaikaan. Siinä on hyvä hetki harjoitella pysähtymistä. Kuunnella mitä kaikkia ääniä kaupassa kuuluu (ihan uskomaton piippaus ja hurina) ja keskittyä oman kehon tuntemuksiin ja hengitykseen.

Itseensä meneminen on hyväksi, mutta toisaalta tuntuu että kuljemme kuin laput silmillä. Ympärillä liikkuvia ihmisiä ei jotenkin NÄE - on vain omiin ajatuksiinsa käpertyneenä. Ihminenkö sosiaalinen eläin? Kaupassa liikkuu lauma zombeja. Väistelemme toisiamme välinpitämättömällä kunnioituksella ja häpeällä. Eilen tunsin itseäni rohkeaksi hyräillessäni häpeilemättömästi hyllyjen välissä enkä vaimentunut, vaikka viereen tuli joku lajitoveri pilttipurkkeja valitsemaan. Voi hymyillä toiselle, kun huomaa, että pyrimme samalle hedelmävaa'alle omenapussiemme kanssa. Katsekontakti ei tee pahaa kenellekään. Looks won't kill. Mitä jos ottaisi sellaisen asenteen, että rankankin päivän jälkeen kohottaisi katseensa ja katsoisi muita ihmisiä "ai hei, sinäkin olet täällä".

Eiväthän koiratkaan reagoi toisiinsa niin sedatoidusti ja apaattisesti - reagoimatta. Joko heilutetaan häntää ja mennään nuuhkimaan tai pistetään rähinä päälle. Mutta koirat sentään näkevät toisensa. Me ihmiset olemme tietenkin hillityjä, emme ryntää haistelemaan toistemme pyllyjä saati hyppää selkään nylkyttämään, mutta toisinaan tuntuu, että meidän itsehillintämme on ylikorostunutta ja se ajoittuu vääriin kohtiin.

Eilen sain inspiraation kokeilla, mitä jos ajattelisi kaikista näkemistään ihmisistä jotakin hyvää.
Rupesin katselemaan miten ihmiset ovat pukeutuneet, millaiset hiukset, millaiset ilmeet heillä on. Näiden perusteella myös tein myönteisiä johtopäätöksiä heistä. Mielessäni kehuin heitä, "onpa siinä tyylikäs leidi", "voi miten ystävälliset kasvot", "tuo ihminen on ilmiselvästi taiteellisesti lahjakas ja luova", "wau miten rohkea asuvalinta". Jos ei muuta nin aika kuluu paremmin etkä tuhlaa sitä jäkittämällä negatiivisissa ajatuksissa. Kokkeileppa!

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Asahia iliman aprillia

No mutta ihan mahtavaa, että niin moni on löytänyt tiensä Niemenrannan asahitunneille. Tykkään siitä, että saan asahissa tuoda esiin niitä puolia siitä, joita itse pidän tärkeänä ja oleellisena. Minulle asahi on yhtä aikaa liikkuvuus-, liikehallinta-, kehotietoisuus-, keskittymis-, rentoutumis-, itsetuntemus- ja hengitysharjoitus. Jos joku kehtaa sanoa että asahi ei olisi "tehokasta", niin ei ole löytänyt lajissa piilevää hurmaavaa haastetta. Kaikkea "tehokkuutta" ei lasketa hiessä, veressä ja kyynelissä.

Aprillipäivä! Neljäsosa vuodesta on jo puksuteltu menemään. Nyt on hyvä tehdä kvartaalitilinpäätöstä ja miettiä mitä jäljellä olevalla 3/4 vuodella aikoo tehdä.

Aurinkoa ja kahvakuulia



Niemenrannan kahvakuulatreenit 31.3.2014 tiivistettynä.
Ulkona yhdessä liikkuminen on parasta!

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Oma kehu haisee?

Joillakin ihmisillä motivaatio perustuu itseinhoon. He ovat henkisesti raskasta seuraa. Usein itseinhoiset syyttävät epäonnistumisestaan muita. Itseinhoiset eivät näe mahdollisuuksiaan. He hakevat ulkopuolelta jatkuvaa hyväksyntää, mutta toisaalta eivät usko heihin kohdistettua positiviista palautetta. Näillä henkilöillä on taipumus keskittyä enemmän huonoon kuin hyvään oloon. Seuraavilla tehtävillä voit harjoitella positiviisuutta ja itsestäsi tykkäämistä.

Erityisen tärkeää on, että vastauksessasi et kertaakaan jatka positiviista lausetta MUTTA-alkuisella sivulauseella, joka kumoaisi tai vähättelisi hyvää ja kaunista ajatustasi.

1. Kolme asiaa, joihin olet tyytyväinen ulkonäössäsi.

Esim. mitä onnistuneita valintoja olet tehnyt itse esim. hiustenvärin, ihonhoidon, vaatteiden tai ulkonäköösi vaikuttavan ravitsemuksen ja liikunnan suhteen, mitä ihania piirteitä olet perinyt, mitä positiivista ulkonäkösi kertoo sinusta, mitä positiivisia muutoksia ulkonäössäsi on tapahtunut, myös minkälaista potentiaalia ulkonäköösi voi liittyä.

2. Kolme asiaa, joihin olet tyytyväinen luonteessasi.
Esim. minkälaisia henkisiä vahvuuksia sinulla on, missä tilanteissa persoonasi parhaat puolet tulevat esiin, mitkä ovat ne hyvät ominaisuutesi jotka tekevät sinusta sinut, mitkä luonteesi ominaisuudet ilahduttavat muita, mitkä ominaisuudet auttavat sinua pääsemään tavoitteisiisi.


3. Kolme asiaa, joita osaat tehdä tai joiden tekemisestä tulet iloiseksi.

Esim. asioita, joihin sinulla on luonnostaan taipumus, joita olet harjoitellut ahkerasti tai joiden uskaltamisesta olet ylpeä. Tarkoitus ei ole verrata itseäsi muihin. Voit myös iloita oppimistasi uusista asioista. Onko jokin asia, jonka osasit joskus ja sitten unohdit taidon - voisiko sitä herätellä uudestaan?


4. Kolme asiaa, joissa olet onnistunut (esim. kauan sitten, yleisesti ottaen, aivan viime aikoina).

Suuri osa elämäsi hyvistä asioista on kuin onkin omaa ansiotasi. Esim. ihmissuhteet eivät pysy aivan pitämättä. Ajattele asioita, joita olet suorittanut loppuun asti kunnialla. Ajattele millaisista haasteista olet selvinnyt. Ajattele mistä haaveilit kauan sitten ja mikä toteutui.

5. Kolme asiaa, joista olet innostunut.

Voit olla vähän kiinnostunut tai isosti hurahtanut. Innostumisessa piilee valtava voima. Antaudu innostukseen.

6. Kolme ihmistä, joille ajattelet olevasi tärkeä tai merkityksellinen.

Tämän tehtävän tarkoitus on huomauttaa, että et ole yksin maailmassa, ja myös, kuinka monesta ihmisestä voit olla toisaalta itse kiitollinen. Maailma pyörii ilman sinuakin, mutta näillä ihmisillä elämä olisi kurjempaa ilman sinua.


7. Kolme asiaa, joista voit nauttia tänään.

Ajattele kaikilla aisteilla.


8. Kolme pientä asiaa, jotka voit tehdä voidaksesi paremmin tänään.

Miten voisit pienillä teoilla vaikuttaa psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiisi? Esim. asioita, jotka ovat rästissä ja ärsyttävät sinua. Itsesi hoitamiseen liittyviä asioita. Virkistäviä ja rentouttavia asioita. Asioita, joiden uskaltaminen palkitsee sinua. Asioita, joiden tekeminen vähentää stressiä (esim. lähteminen ajoissa, asioiden valmistelu).


BOONUS: Mitä toivoisit jonkun toisen sanovan sinulle?
Minkälaisia ihailun ja hyväksymisen sanoja toivoisit kuulevasi muilta? Sano se itse itsellesi.


Häntä pystyyn!

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Hauskoja hetkiä naurujoogantäyteisestä viikonlopusta



Vapaanaurua Keminmaan naisvoimistelijoiden kanssa.

Oulun Edenin seinällä oleva mainos passasi teemaan kun kävin nauramassa Oulun seudun muistiyhdistyksen verkoston kanssa.

Pupujen ruokaa?


Ihan häiriintynyttä!

Olen pikkuhiljaa tympääntynyt tähän medikalisoituneeseen maailmaamme. Onko täällä juuri muuta kuin häiriöitä häiriöiden keskellä. Masentuminen ja lihominenkin ovat nykyään sairauksia. Useimmiten molemmat ovat ns. reaktiivisia, eli mielialan lasku tai ylensyöminen on reaktio johonkin tilanteeseen tai tunteeseen. Molemmissa myös perintötekijöillä on lusikkansa sopassa. Molemmissa voi olla kehityksellisiä tekijöitä, eli sekä negatiiviset ajattelumallit että syömistavat voivat olla muodostuneet ajan mittaan ja opittuja varhaisissa ihmisuhteissa. Yhteiskunta ja länsimainen elämäntapa voidaan nähdä osasyynä. Vielä rikaksi rokkaan muut sairaudet tai lääkitykset voivat aiheuttaa masennusta ja ylipainoa.

Näin monta syytä, jonka seurauksena ihminen lihoo ja/tai masentuu ja/tai passivoituu. Yleensä ihminen itse syyllistää itseään, tuntee olevansa huono ja epäonnistunut ja kaupan päälle muut vielä käskevät "ota itseäsi niskasta kiinni". Molempiin asioihin suhtaudutaan suurin tuntein. Masennus tai ylipaino määrittelevät ihmistä ja omivat identiteetin. Ovatko lihava ja masentunut adjektiiveja vai subjektiiveja?

Olen itse saanut kulkea läpi elämänvaiheen, jossa olin masentunut ja ylipainoinen. Minusta tällaiseen tilanteeseen voisi suhtautua nimenomaan aikansa kestävänä normaalina elämänvaiheena. Jopa kehitysvaiheena, jonka jälkeen voimme herätä ottamaan vastuun omasta kehon ja mielen terveydestä ja elämäntavoistaan. Aivan turha pyöritellä silmiä ja huokailla jäljestä päin. Siinä hetkessä se oli parasta mihin pystyit. Get over it.

Niin kauan kuin masennus ja ylipaino ovat häiriöitä tai sairauksia, voivat "sairaat" heittäytyä piiloon "sairauden" taakse. Siinä tilanteessa on hyvin vaikeaa "voittaa sairaus" ja saada leimaa pyyhittyä otsastaan. Leimaa, joka ei välttämättä näy muille, kuin itselle peilistä.

Se, mihin keskitymme, kasvaa. Mihin käytämme aikaamme ja energiaamme, vahvistuu. Jokaisesta löytyy terveyttä ja toimintakykyä. Keskitytään siihen mikä toimii, ei siihen mikä repsottaa, nilkuttaa tai änkyttää.