tiistai 20. toukokuuta 2014

Kesä on täällä!




Kesän kahvakuulakausi on avattu Oulussa, Oulunsalon Niemenrannassa! Maanantai-iltana treenattiin mahtavassa 28 asteen helteessä.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kolme tapaa tuhota elämäntapamuutos

On kolme helppoa tapaa ajatella elämäntapamuutoksesi menemään päin persettä. Vältä seuraavat ajatteluvirheet ja olet matkalla huipulle! Tästä luettuna ne voivat tuntua lapsellisilta, mutta ne ovat yleisiä myös loogisilla ja järkevillä aikuisilla. Nämä ajattelutavat lisäävät rasittavaa päänsisäistä draamaa, joka häiritsee mielenrauhaasi. Tiedostamalla haitallisen ajattelumallin voit itse muuttaa sitä!

1. Mustavalkoinen joko-tai-ajattelu

Kaksinapainen ajattelu on ihmisille luonnollista, jotta valintojen tekeminen olisi helpompaa. Haluamme erottaa toisistaan väärän ja oikean, hyvän ja pahan. Tässä piilee kuitenkin se ongelma, että asiat eivät oikeasti ole niin yksinkertaisia.

Ajattelet asioiden olevan joko hyvin tai huonosti. Elämäntapamuutoksesi tuntuu naurettavan helpolta (olet ylivoimainen menestyjä!) tai ylitsepääsemättömän vaikealta (olet menetetty tapaus!). Tunnet suorastaan koko maailmankaikkeuden olevan sinun puolellasi tai sinua vastaan. Pieni onnistuminen tuntuu avaimilta onneen (no, sitähän se kyllä voikin olla) ja pieni epäonnistuminen romahduttaa kaiken elämänhallintasi.

On ihan oikein antaa positiivisia merkityksiä onnistumisillesi. Anna niiden "kertoa" siitä että olet menestyjä. Sen sijaan liian vauhdikas "kaikki on täydellistä"-tunnelma voi aiheuttaa pienenkin vastoinkäymisen kohdalla äkkijyrkän alastulon. Kaikesta positiivisesta ajattelusta huolimatta elämä tarjoaa toisinaan yllätyksiä, joista et välttämättä pidä.

"Kaikki on täydellistä"-ajattelussa saatat odottaa jonkin "ihmeniksin" tuottavan epärealistisia tuloksia. Et pysty arvioimaan ulkopuolisten gurujen antamia ohjeita. Lähdet mukaan joka houkutukseen ja hassaat aikaasi, rahaasi ja energiaasi. Erityisen ongelmallista on kuitenkin "kaikki on pilalla"-ajattelu, josta on hankalaa nousta ja löytää enää mitään valoisaa mistään. Se on kuin syvä kuoppa, jonka seinästä et löydä mitään juurakon pätkää, johon tarttua kammetaksesi itsesi ylös.

Suurin osa asioista on loppujen lopuksi neutraaleita, eikä kaikesta seuraa - hyvässä tai pahassa - dominomaista tapahtumaketjua, johon et voisi itse vaikuttaa. Harmaan ei tarvitse tarkoittaa päättämättömyyttä tai epämääräisyyttä. Mustan ja valkoisen välillä voi olla vaikkapa helmenharmaa olotila, voimakas rauha, johon kannattaa pyrkiä.

2. Katastrofiajattelu

Katastrofiajattelu aiheuttaa jatkuvasti huolestunutta oloa. Pienen vastoinkäymisen edessä saatat tehdä johtopäätöksen, että tästä alkaa alamäki. Kuvittelet lopputuloksen todellista pahemmaksi. Saatat tehdä turhanpäiväistä riskianalyysiä kaikesta ja miettiä siis millä tavalla asiat voivat mennä pieleen.

Katastrofiajattelu on psyyken luonnollinen toimintamalli stressaavissa tilanteissa, mutta jatkuvana se syö valtavasti energiaa ja toimintakykyä. Ainahan jotain voi mennä pieleen, mutta ei ole terveellistä ajatella jokaista skenaariota siitä mikä on pahinta mahdollista mitä voisi tapahtua.

Katastrofiajattelussa käytät luovaa mielikuvitustasi negatiivisten vaihtoehtojen keksimiseen. Se voi olla hyvin automatisoitunutta. Peloilla on taipumus toteuttaa itseään, joten nappaa kiinni "the worst case scenario"-ajattelusta ja päätä, että et vie mieltäsi sille tielle tiedostamattomasti. Luultavasti kaikesta huolimatta eteesi tulee yllätyksiä, joihin et ole osannut varautua. Niissä tarvitaan enemmänkin psyykkistä joustavuutta kuin kaikenkattavaa hätäsuunnitelmaa. Älä haaskaa siis energiaasi!

3. Huomion kiinnittäminen epäonnistumisin

On hyvä huomata asioita, joita pitää korjata tai kehittää, etenkin silloin kun korjaamiseen ja kehittämiseen on aikaa ja energiaa. Pelkkä epäonnistumisten huomaaminen ja analysoiminen, sekä myös sen miettinen, mikä vielä voisi mennä pieleen, ovat väsyttäviä ja lamaannuttavia.

You win some, you lose some. Epäonnistumiseen ja sen mahdollisuuteen ei kannata jumittua. Jatkuva epäonnistumisten "viivojen piirtäminen seinään" aiheuttaa vain sen, että pidät itseäsi epäonnistujana ja lannistut matkallasi. Sanonta "leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä" on siinä mielessä osuva, että löydämme sitä mitä etsimme. Onnistumiseen keskittyvä huomaa pieniä onnistumisia jatkuvasti.

Pidämme helposti omia onnistumisiamme itsestäänselvinä - siis silloin kun kaikki menee hyvin, emme huomaa sitä, mutta huomaamme omat epäonnistumisemme - sen kun myöhästymme, eksymme, hukkaamme, rikomme, unohdamme ja emme jaksakaan! Epäonnistumisten taustalla on monesti väärin asetetut tavoitteet, ylikuormitus, stressi, virhearviointi. Tavoitteet kannattaa asettaa niin, että onnistuminen on mahdollista. Ymmärrä itseäsi silloin kun epäonnistut.

Huomaa kun onnistut tekemään valinnan, joka tukee tavoitteitasi. Huomaa kun onnistut olemaan toiselle ihmiselle ystävällinen. Huomaa, kun onnistut pysymään aikataulussa, muistat mitä piti ottaa mukaan, järjestät asioitasi hienosti tai selviät kaikesta huolimatta!

Kiinnitä siis huomio onnistumisiin. Silloin rakennat itsetuntoasi ja vahvistat itseäsi matkallasi.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

No kun en minä voi sulle treenimotivaatioksi muuttua

Mitä on treenimotivaatio? Nähdäkseni se on ennen kaikkea itsensä asettamista etusijalle, oman hyvinvoinnin arvostamista ja sitten vain tiettyjen toimenpiteiden toistamista parhaan tietonsa mukaan, mikä on tehokasta ja järkevää harjoittelua. Kaikki me vissiin tiedämme liikuntaa tarvitsevamme.

Kuulen kerta toisensa jälkeen kaupan hedelmäosastolla ja milloin missäkin ohikulkevien tuttujen huokailuita "niin pitäis minunkin saada itteäni niskasta kiinni". Siinä piilee tavallaan kaksi hyvin päinvastaista näkökulmaa. Oletko retuutettavissa oleva rääpäle, jota pitää ottaa niskasta kiinni, jotta kykenee siirtymään esim. kuntosalille? Missä on autonomia, missä päättäväisyys, sinnikkyys ja tahtotila? Toisaalta ennen kuin treenaamisesta tulee itsestäänselvä osa elämää (ei välttämättä koskaan tule, vaan treenaamaan lähteminen voi tuntua aina tai ainakin aika ajoin hieman/hiton vastenmieliseltä ja se on ihan ok, koska sen tunteen yli voi selvitä ja siitä tunteesta huolimatta voi harrastaa säännöllisesti liikuntaa, joka treenin jälkeen tuntuu hyvältä ja palkitsevalta) on hyvä harpata "ulos itsestään" ja viedä maallinen majansa eli ruhonsa jonnekin minne se ei mukavuudenhalunsa vuoksi noin vain ajatuksenvoimalla tai vahingossa siirry. Siispä itseään voi ja kannattaa ottaa niska-perseotteella ja heittää ulos mukavuusalueelta. Sieltä löytyy itsensä ylittäminen, nautinto ja hetkessä eläminen.

Muutamia pointteja itsensä treenaamaan viemiseksi.

1. Haaveile liikunnallisesta elämäntavasta ja näe itsesi sielusi silmin atleettisesti päkertämässä valitsemasi lajin parissa. Tee liikkumisesta itsellesi tavoiteltava fantasia. Mielikuvat vahvistavat motivaatiota. Jos sinulla on taipumusta hävetä itseäsi liikkumassa ("olen kömpelö", "näytän hölmöltä" jne.), pyri työntämään tällaiset ajatukset pois tajunnastasi antamalla toisenlaisten ajatusten korvata ne: ajatukset, joissa sinä olet vahva superagentti, selviytyjä ja kehostasi ja sen toimintakyvystä nauttija.

2. Tee suunnitelma ja tarvittavat ennakoivat toimenpiteet. Unelmat, jotka jäävät "jos voitat lotossa, niin..."-tasolle, eivät kanna hedelmää. Tee hyvin konkreettisia suunnitelmia liikkumisesi edistämiseksi. Mitä tarvitset lähteäksesi vaikkapa ohjatulle ryhmäliikuntatunnille? Löytyykö sinulta tarvittavat varusteet (sisälenkkarit, T-paita ja verkkarit, juomapullo...)? Merkitse kalenteriin päivä ja mieluusti kellonaika, jolloin suunnittelemasi ihme tapahtuu. Hae tukea, pyydä kaveria mukaan, sopikaa yhdessä. Jos elät perheen keskellä, ilmoita puolisolle, että nyt se ihme tapahtuu (jotta sinua ei nakiteta esim. siivoamaan juuri kun pitäisi olla tekemässä liikkumisen ihmettä). Mieti etukäteen siis milloin, missä, mitä, kenen kanssa tapahtuu. Hyvin harvoin liikkumaan lähteminen tapahtuu kahdessa minuutissa hetken mielijohteesta. Silloin et löydä edes lenkkareitasi ja innostus lopahtaa ennen kuin ehdit tarttua ulko-oven kahvaan. Älä anna minkään tulla sinun ja suunnitelmiesi väliin - hyväksy, että tämä asia on sinulle niin tärkeä, että sitä eivät mitkään muovikippo- tai kynttiläkutsut jyrää.

3. Tee suunnittelemasi liikuntasuoritus ja ole itsestäsi ylpeä. Kehu itseäsi taivaisiin. Rakastat itseäsi ja olet tehnyt konkreettisen toimenpiteen, jotta elämäsi olisi sellaista ylvään, ryhdikkään ja kaunislinjaisen soturin elämää, josta kohdassa 1. haaveilit. Jätä taaksesi se elämä, jossa olit Laiska Paska™ ja myhäillen tunnusta, että liikunta on tullut elämääsi. Syötä itsellesi ajatuksia, joissa kyykkääminen ja punnertaminen ovat herkkua, niin kappas, niistä tulee herkkua. Se on jännä, miten ihmisellä voi maku muuttua, voi oppia tykkäämään asioista, joille ennen nyrpisteli, niin kuin sinihomejuusto (en sano että kenenkään tarvisi sinihomejuustoa väkisin syödä, tämä nyt oli vain esimerkki).

4. Toista kohdat 1-3. Nauti tuloksista. Saat luvan kanssa olla ylpeä siitä, että näytät paremmalta, voit paremmin, olet paremmalla tuulella, arvostat itseäsi paremmin ja jaksat elää paremmin (liikkuminen ei ole ainoa elämän tarkoitus ja ei ole ehkä hyväkään, jos se on ainoa ja suurin päiviemme sisältö, mutta keholle se on oikeasti välttämätöntä terveyden ja pitkän iän kannalta). Älä välitä vastahankaisista, kateellisista pullamussuista, jotka eivät "ehdi" liikkumaan tai joilla muka jokin vaiva estää liikkumasta.

Matka on pitkä ja nopeita palkintoja ei tule, sen lisäksi että treenin jälkeen ja ehkä jopa sen aikana tunnet todella olevasi läsnä omassa kehossasi ja eläväsi tässä hetkessä. Syy tähän on se, että treenaamisen aikana pystyt koko ajan helpommin ja helpommin keskittymään tekemiseen ja unohdat yliajattelemisen, joka usein tuo stressiä elämään. Ajatus voi olla menneessä tai tulevassa, mutta kehosi on aina nykyhetkessä. Se, että olet suoriutunut ja tehnyt jotain, mistä ennen vain haaveilit (lähtenyt liikkumaan), on sinulle palkinto.

Liikunnallinen elämäntapa on hyvä unelma, ja se on sellainen, jonka voit itse saavuttaa, ilman lottoamista.

Salilla, treenikentällä, jumppasalissa, lenkkipolulla SINÄ puristat jokaisen toiston tai otat jokaisen askeleen. Kukaan muu maailman ihminen ei voi sitä tehdä puolestasi. Kukaan muu ei voi haaveilla puolestasi, kukaan muu ei voi tavoitella täyttymystä, mielenrauhaa ja kokonaisvaltaista hyvää oloa puolestasi. Sinun treenimotivaatiosi lähtee sinusta.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Valoa ja voimaa

Tällainen mahtava porukka treenasi Niemenrannan kahvakuulatunnilla tänä iltana. KIITOS!

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Maailman Naurupäivä 2014



Jos sinulla on minuutti aikaa, kokeilepa tarttuuko nauru. Ideoimani ja puuhaamani Maailman Naurupäivän 2014 videokollaasin löydät tästä.